Ei hitto mä NIIIIIN haluan koiran.
Se ois mun pikku vauvva...semmonen pörrönen...söpö...ihana...
Oommä kyl jauhanu asiasta niin paljon, että omaki pää (melkein) räjähtää.
Tottakai jonku sellasen ihanuuden hankkiminen ois maailman ihanin asia, mut enhää mä pysty ees itestänikää huolehtimaan.
Et kaikki koiran(tai mikä ettei jonku muunki eläimen)hoitoa tarvitsevat: Minä olen vapaaehtoinen olemaan babysitter jonkun pikku lemmikille.
Viime kerralla ku saatiin mun veljen ja sen vaimon kaks kissaa hoitoon, nii mie tykkäsin siitä.
Kissat oli hylätty ja löydetty parkkihalliin jonkulaiseen pussiin teljettyinä.
Ne oli meillä viikon ja suurimman osan ajasta ne vietti joko sohvan tai sängyn alla.
Hienoimpia hetkiä siitä viikosta oli ku ne kissat uskaltautu pois vähäks aikaa sieltä sohvien alta. Tottakai silleen et niiden kanssa yritti leikkiä.
Kyl mä vähä sain niitä silitettyäki.
Mut siis joo...Haluaisin oman lemmikin niin kovaa, että sydämeen sattuu.
Mä nimittäin kadullakin puhun melkein jokaselle vastaantulevalle koiralle.
Äsken ku tulin himaan nii matkalla näin ihanimman koiran..
Se oli kääpiömäyräkoira ja sen nimi oli ehkä Myssy...tai Tyyny..tai Myyry..
Mut eniveis se oli ihana pikkanen joka köllähti maahan selälteen ku mää huusin miten ihana koira se on..
Silittelin sitä vähä aikaa mahaan ja meidän tiet erosi.
Mutta niin..
Mie oon kännissä, kuuntelen qotsaa ja ajattelen koiranpentuja.
Nii ja toi otsikko viittaa äsken ostettuihin broileripulliin..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti